Kirjaudu sisälle

Navigointi:  Etusivu » Artikkelit » Blogi » Juhlapyhistä

Juhlapyhistä [linkki artikkeliin]

Hammaslääkäri tänään. Äh. Onneksi viimeinen kerta ainakin vuoteen. Tilanne on nyt aika 
vaikea noin niin kuin taloudellisesti ja muutenkin. Kaikki hienot projektini ovat 
joutuneet jäähylle elämän tullessa eteen. Kaikki hienot päätökset mitkä tein… No, ei sitä 
voi aina tietää. Nyt haluaisin hieman vakautta elämään. Vakaus olisi samperin hieno asia. 
Jos vaikka olisi yhdessä työpaikassa pidempään kuin vuoden ja pysyisi samalla mantereella. 
Tieto siitä, että muutto on tulossa vuoden sisään jotenkin ahdistaa hirveästi, mutta 
nykytilanne on sellainen, että on jotenkin pakko. Tilanne on stabiili, mutta ei kestä 
yhtään ylimääräistä. Ja ei sitä edes voi suunnitella eteenpäin kun kaikki on niin auki, 
väliaikaistilassa, kesken. Rasittaa tällä hetkellä elämäni tuuliajo. Argh! Ehkä asiaan 
vaikuttaa tylsä keskitalven pimeys. Tiedän hermojeni olevan extra-kireällä tähän aikaan 
vuodesta. Onneksi suuri juhlapäivä, talvipäivänseisaus, on ensi sunnuntaina. Eihän sitä 
kukaan muu juhli, enkä eritoten minäkään, siis millään ihme rituaaleilla tai hössötyksellä 
niin kuin joulua juhlitaan nykyisin. Oma talvipäivänseisauksen juhlimiseni on lähinnä 
henkistä riemua, koska tiedän sen olevan vuoden pimein päivä, jotenkin sitä jaksaa sen 
jälkeen pimeyttäkin paremmin, tietää että asiat ovat jo kääntyneet parempaan suuntaan. 
Lisäksi katson, että maapallon pyörimisliikeessä ihmeellisessä universumissamme 
säännöllisyydessään on enemmän juhlimisen aihetta, kuin kirkon asettamassa juhlapäivässä 
henkilön syntymän kunniaksi, jonka jotkut uskovat olleen tärkeä maailman henkiselle 
hyvinvoinnille. Sitä en voi kiistää, ettei kristinusko olisi syvästi vaikuttanut 
länsimaiseen kulttuuriimme, mutta samoin on tehnyt islaminuskoisten profeetta Muhammed 
Lähi-idässä, sekä Buddha itämaiselle kulttuurille, kaikista muista puhumattakaan, enkä 
juhli heidänkään merkkipäiviään sen enempää, miksi sitten Jeesuksenkaan? Vain siksi, että 
suurin osa muista juhlii joulua? Uskon suurimman osan suomalaisista juhlistavan joulua 
joulupukilla ynnä muilla, kristillisten merkitysten ollessa toisarvoisia. Tämä ei nyt 
tarkoita, että välttyisin joululta kokonaan, taikka että edes haluaisin. Kinkut ja muu 
jouluruoka maistuu kyllä, ja perhe on kiva nähdä ja viettää aikaa yhdessä ja lahjojakin on 
kiva antaa, mutta itselleni se on talvipäivänseisauksen juhlintaa perheen kanssa, 
viivästytettynä. Oikeastaan pidänkin siitä, että saan juhlia seisausta juuri sinä päivänä 
kun se tapahtuu, itsekseni, ilman mitään suuria rituaaleja. Lisäksi se tekee muiden 
ihmisten jouluhössötyksestä siedettävämpää. Useana aikuisiän vuotenani on jouluahdistus 
ollut niin syvää, että olen vain aiheuttanut kaikille pahaa mieltä. Nyt olen ymmärtänyt 
vähentää joulukontaktit minimiin ja juhlia omalla asenteellani. Homma toimii paljon 
paremmin. En ole monelle asiasta kertonut ja onhan se ehkä hieman vaikeaa selittää, ettei 
ole omia rituaalejakaan tässä, miten se voi olla niin tärkeää? On se, ja juhlin kyllä 
kaikki muutkin kiertoliikkeen päivät, keväällä, kesällä ja syksyllä. Kai se olisi 
joillekin helpompaa jos vaikka julistaisin pakanauskontoa ja hyppisin alasti 
kesäpäivänseisauksen aikana ja sytyttelisin kynttilöitä ja loitsisin talvella, olisinhan 
silloin edes jossain isommassa virtauksessa mukana ja helpommin lokeroitavissa. No, 
ainakin itse olen sujut asian kanssa, eikä se sen pidemmälle menekään, henkilökohtaisia 
asioitahan nämä ovat. Kai se lisäksi on siinä, etten missään vaiheessa väitä juhlivani 
talvipäivänseisausta uskonnollisessa merkityksessa. Monelle on kova pala kohdata moinen, 
ns. uskonnottomuus. Ei se tarkoita etten uskoisi mihinkään, enkä nyt sano että uskon, 
mutta juhliminen irroitettuna niinkin aluperin uskonnollisesta yhteydestä ahdistaa 
joitakin ihmisiä.
Kirjoittaja: anonyymi
Julkaistu: Joulukuu 18, 2008