Vanhempaa tekstiä II. Se oli vuosi 02 [linkki artikkeliin]
Kirjoittaja: casa
Kuva 1: kiesi haisi vaasassa Vaasan pienvenesataman laituri alkoi ottamaan välimatkaa LT:n perästä. Kuskina istuu pitkätukka, hipin näköinen finninaama, pillunnuolija parta tetsonin alta vilkkuen. Puolituntia tätä ennen minä vittuuntuneena pakettiautoa- asumiseen väistelin auringon hiostavia säteitä ilman seisoessa tumput suorina. Oli kerrankin tilaa heilua keskellä, paviaanit olivat ryllanneet itsensä reunuksen ja katon varjostamiin reunuksiin, aurinko pälyili viistossa suoraan ahteriini. Availin ovia, ja sen huomasi välittömästi kytiksellä ollut pilven paskiainen, alkoi heti satamaan itsensä alas. Suljin ovet, varpaat kastuu. Pilvi meni vastarannalle, aurinko aloitti taas tirkistelynsä täydellä porotteella, paviaanit rullasivat makuupussinsa rengaskoppien ympärille. Avasin ovet seljälleen, sitten tirkisteli jo natiivitkin, turisteista puhumattakaan, aurinko taas lopetti ja näin turistin vetävän elkukelmua ylleen. Nyt kastui naama, kannatti kääntyä, vituttaa kiskoessa ovia sälppeen. Arvaappa kuinkakeltainen aurinko alkoi pohottamisensa. \\\\\\\"Saatanan saatana\\\\\\\", vedin marlborin pihalla posket lommolla, vesisateessa. Naputtelin \\\\\\\"hellästi\\\\\\\" kuskin ovea ja se aiheutti Tonilla erittäin viksun ilmeen, salmiakki taisi painaa vielä. Se alkoi ropaamaan ovea auki, tunsin vanhenneen operaation aikana vuosia. sanoin sille lähteväni vittuun tästä vitun ravintolasta ja tivasin avaimien perään. Kiskoin tetsonin syvälle päähäni ja söhötin kättäni kysyvän näköisenä avaimia vaatien. Tonille oli jäänyt viksu ilme päälle, näytti ihan joltain kuoriutuvalta toukalta makuupussissaan, se sanoin \\\\\\\"Hä?\\\\\\\". \\\\\\\"Avaimet perkele!\\\\\\\" Heiluttelin räpylääni. \\\\\\\".. nii..joo.. öö\\\\\\\" viksu mies tuolleen herätessään. \\\\\\\"Voi vittu... jos mä olisin toni niin mihin mää laittaisin avaimet, vittu varmaan perseeseen ettei kukaan löydä..\\\\\\\" aloin vaikuttamaan takapenkin uniin, Jani laittoi tupakaksi ja kyseli käheänä vellin perään, Sami antoi sille yhden, ja sai taas korkin otsaansa. \\\\\\\"Vittu, meikä kerää nää aina, käsittämätön makneetti\\\\\\\" Mutisi ihmeän virkeä piikkiletti, Jani röhötti menemään ja lupasi tarjoilla korkillisen seuraavastakin vellistä. Avaimet oli kätevästi sijoitettu penkin alle, toni kaiveli vielä taskujaan kun jo päästelin ensimmäisiä savuja levänneestä dieselistä. \\\\\\\"löysitsänejo?\\\\\\\" kyseli kaksi roikkuvaan silmäpussia, \\\\\\\"Ei kun käynnistin kullillani!\\\\\\\", \\\\\\\"ai..\\\\\\\" Satama siis jäi taakse. Seuraavaksi piti löytää pankki, toukasta ei ollut apua, se peruutti kuoriutumistaan, toukkaantui myttyrälle, teki mieli jarruttaa pikaisesti liikennevaloihin heti kun semmoiset löydän. Takapäksi pysyi matalana, vaasassa kasvaa mobiileja sinivuokkoja. Jarrutin torin viereisiin liikennevaloihin, toukka ei valahtanut jalkatilaan, kirosin, se vaan mutisi, liimautunut varmaan kuolallaan penkkiin. OKO vilahti torin kulmalla kun pääsin taas polkemaan diiseliä koneeseen, tein pari vasemmistolaista käännöstä, radio rätisi ultra braata. Vaasan kaikki parkkipaikat on tehty siten että ne on valmiiksi täynnä punaisia ja sinisä autoja, näytti siltä että eivät olleet liikkuneen sitten valmistusvuoden. Etsin samaisen toriparkinparkki johon eilen laskeuduimme, jarrutin tehokkaasti, mutta ainut mikä tippui oli kuivunut kondoorinpaska puskurilta. Takana alkoi kuulumaan juustoleiväntekoääniä. Lähdin pankeille. Väistelin autohalleista hyökkäileviä villipetoja, ne osoittautui autoiksi. Kankkunen alkoi painamaan vasta pankin kolmekymmentäyksi pitkässä jonossa, toivoin pääseväni kassalle 5, hemaiseva brunette, se selkeästi alkoi pelkäämään asiaa mitä toivoin, viivytteli kun ei tiennyt numeroani. Tuijotin sitä silmäpussieni yläpuolelta lasittunein katsein. Viisissäkymmenissä oleva tytär oli ottanut mammansa jäkeen vuoronumeron laitteesta, 97, ja selitteli että seuraavana on muorin vuoro. Mustalle taululle imestyi numero 96 osoittaen brunettea numero 5, tytär hätisti äiteen kassalle, \\\\\\\"se on tuo viisi.\\\\\\\" \\\\\\\"missä?\\\\\\\" \\\\\\\"tuolla, se viitonen\\\\\\\" \\\\\\\"eikä kun minulla on kuusi\\\\\\\" \\\\\\\"mutta se kassa, viisi\\\\\\\" Mamma vaelsi kassoja esstaasen. \\\\\\\"Se numero viisi heti vasemmalla!\\\\\\\" \\\\\\\"ei se ole vielä, viisihänse on, yhdenkänkymmentä viisi\\\\\\\" Brunette ei huomannut vaeltelua ja painoi seuraavan numeron taululle. Palveltiin tytär ja äitee samalla kertaa, kun oli selitetty kassaneidille. Sen hymy oli hemakka. Olin 98, joten ei ollut enään toivoa päästä brunetelle, hajotin lasituksen katseestani. Kone sanoin yhtä päälle kolmenkymmenennen kerran olotilaani ravistelevan \\\\\\\"pii\\\\\\\" äänen ja ruudulle majähti kassa 1 ja sama numero kun vuorolapussani, sukelsin pankin toiseen päähän. Karvainen pankkiiritaidon opiskelija toivotti hyvät päivät, toivoin että se liukastuu penkiltään ja tuuraamaan tulee hemaiseva blondi, tai jotain. Ei se liukastunut, selitin olevani enskertalainen nostamaan rahaa tiskilta, enkä ollut edes natiivi, saanko satasen vai ei? Se lupasi tarkistaa jos annan tilinumeron ja ajokortin. Anto se, kyseli ettäkö isoina vai pieninä, selitin että sentteinä en suostu, mutta kaksikymppiset voisivat kelvata, se latoi niitä viisi. Perseessä oli edelleen odotuspenkin verkkokuvio kun kun sukelsin kadulle, olin satasen rikkaampi. Autolla oltiin leivästäminen jo lopetettu, kyselivät missä Toni on, eikö se lähtenyt mukaan? \\\\\\\"Vitut se mitään, tuolla edessa se avaimenkätkiä toukkailee\\\\\\\" manasin. \\\\\\\"Hä? mä sitä huutelin mut se mitään vastaillu, \\\\\\\"voi vittu mikä äijä\\\\\\\" Jani otti huikkaa pullosta ja koitti olla polttamatta kulmakarvojaan röökillään. Teki mieli kusta ja ostaa tupakkaa, kyselin Samia ravistamaan, mutta se nautti kuulemma heittää kopteria makuupussissa vielä hetken. Kustuani, naama ja kädet märkinä raahauduin vettä tippuen myymälään ja ilmoitin paperin, pyyhkeen ja kuivauskoneen loppuneen kaverille joka oli eniten henkilökunnan näköinen. Se ryysti kahvia saadakseen munkin kielestään ja testasi sitä että \\\\\\\"jaa\\\\\\\". Kysyin myykö se mulle tupakkaa vai onko sekin unohtunut asentaa telineeseen. Se sanoin että myy, jos parta ei kasva kuusivuitiaille. Ilmoitin olleeni senikäinsenä karvaisempi kun nyt, mutta aloin kaljuuntumaan viidentoistana, ja punainen pehmeä mallu. se pahoitteli karvasatoa ja sanoi neljä. Annoin sille 20 ja sain sokerisen kympin ja rasvaisia lateja. Kiitin vitusti ja se toivotti keuhkosyöpää. Vaasalaisilla on sitä jotain, pidin myyjän asenteesta. Käynnistelin kullillani moottoria kun Jani ilmoitti muuttavasa etupenkille, toivotin tervetulleeksi kunhan vaan raahaa sammuneet pois, sammutin koneen. Toni heräili ja kyseli ollaanko jo Jyväskylässä, todittiin Janin kanssa yhteen ääneen että totta vitussa, nyt vaan radalle ja naisia etsimään. Toni sanoi \\\\\\\"voi vittu\\\\\\\" ja koitti päästä ylös, sen päässä pyöri vielä ja se vetäytyi takaisin todeten että ei liiku mihinkään. Jani tuli ovelle taistelemaan Tonin heräämisestä, se vaan makasi ja kun saatiin se istumaan se oli välkyllä päällä, se järkeili ihan itse että ollaan vielä Vaasassa ja me annettiin sille nobel. Jotenkin se saatiin pysymään pystyssä ja saatiin Jani DJ:n paikalle. Toni alkoi liimaantumaan kuolasta sivulasiin. Jani muljautteli seuraavaa pulloa coltinkulmalla ja sai miehevän kaaren korkilla aikaiseksi, jotenkin se hakeutui takapäksiin ja näjähti samia otsalohkoon, se heräsi ja manasi jotain pullonkorkin- avaimesta, nukahti sitten korkki kädessään. Sinisen menohirmun perä piti tasaisen varmasti pauketta aina kun kytkemellä teki jotain, kuulosti jo pahalta. Päätettiin tehdä asialle joskus jotain. Surauteltiin sivutielle pienelle teollisuusalueelle etsimään peränropaajaa. Siellä oli Esso jonka pitäjä nosti juuri bensiinin hintaa ihmeellisellä imukuppijutulla, lähdin siltä kyselemään tyhmiä ja se nauroi tetsonille, ihmettelin että ollaanhan sitä sentään lännessä? Se lopasi kysyä huollosta onko aikaa korjata akseli etelänmiehen vankkurista hetikun imukuppijutut on suoritettu hintojen suhteen, sanoin että ei tässä olla hevosen selässä ja että medät löytää huoltamon saluunasta aamupalalta, se sanoi että yep. Heräteltiin Sami ja käskettiin Tonilta makuupussi pois ja housut jalkaan. Nosteltiin saluunaan, petyttiin kun siellä ei ollut heiluvia ovia, ja valiteltiin siitä myyjättärelle, se meni niin sekaisin että jakeli vääriä hampurilaisia ja heilui kun silakka litkassa. Tilattiin isot pihvit limuilla, Sami jonkun lihapiirakan. Mikrossa lämmennyt hampurilainen oli niin tahmea että keskustelu ruokapöydässä rajoittui viittomakieleen, samin piirakka mahdollisti tulkinhommat myyjättärelle. Jani ei saanut poistettua sipuleita ostovaiheessa hampurilaisesta, kun ne oli tehty jääkaappiin valmiiksi, sitä kuvotti, se survoi purilaisen pohjan sipuleineen minun eväs- pakettiin, kiitin mumisten. Imukuppikaveri istui naapuripöytään porisemaan vaasaa paikallisten seuraksi. Myyjätär singahteli ympäri asemaa, minun kävi sitä sääliksi, mutta en tehnyt asialle sen enempiä. Kun imukuppi sai juttunsa valmiiksi se sujahti takahuoneeseen, en hampurilaiseltani saanut sitä kiinni. \\\\\\\"Täävva viffiin pufutaan gruoffia kanf, ei tulva tänne, ei faa toita\\\\\\\", tavasi Toni, saatiin selvää että sen girahffi, Kanf, vuotaa yli kun sillä ei ole koita, ja sen koira, fifi, on puhtaana. Me ei tajuttu, se koitti toistaa mutta me pyydettiin että lopettaa kun pihvinpalaset yms semmoinen ei pysynyt suussa. Kun suut oli huuhdeltu käytiin itse korjaamonpuolelle, se kävi ripeästi sillä rannalta tuttu pilvi tuli viskomaan olutpullon kokoisia pisaroista taivaalta, ja niiden kyljessä nelson sanoi \\\\\\\"cool\\\\\\\". Korjaamon kaveri näytti siltä että se laitetaan yöksi roikkumaan seinälle työkalujen joukkoon, no, tai ei se ainakaan suiskussa nukkunut. Haalarit niin paskaiset että kun se menee kyykkyyn niin kestää minuutteja ennenkun haalari lähtee seuraamaan. Se ropasi ruosteisen ladan kaasaria nortti liimaantuneena ylähuuleen. Se näytti huvittavalta kun se puhui, sillä oli pakko olla jokin ylimääräinen lihas jolla se piti norttia huulessa, vaikka se olisi haukotellut viikon vesisateessa niin ei se nortti olisi mihinkään siitä tippunyt. Hevimies, ilmeisesti ladan omistaja, katseli surkeana menopeliään kädet taskuissa. Silläkin oli lihas, olivat kait sukua, pelättiin sen parran puolesta aina kun se avasi suunsa. Se imukaveri oli kanssa ehtinyt sinne piiloon, ja pelästy kun näki meidät, alkoi selittelemään että ei ole aikaa ja pyysi huoltomiehen mielipidettä. Huoltomies halusi tietää mitä piti tehdä, selitettiin että kardaanin perimmäinen ristinivel nalkuttaa ja että sille visiin pitäsi tehrä jotain, meillä on uusi hansikaslokerossa, että vain asennus puuttuu. Se pyöritteli hitsaajahattua päässään ja näytti siltä että se miettii jotain. Sitten se sanoi \\\\\\\"ei, ei meillä\\\\\\\" Kysyttiin että missä päin Vaasaa saisi moisen kiinni nyljäytettyä? Imukuppi keksi jonkin \\\\\\\"Vaarasen korjaamon\\\\\\\" tai jotain, katseli asentajaa kysyvästi se nyökkäsi ja imu antoi neljäsivuisen ajo-ohjeen, suullisesti, siihen sisältyi mohta vasemmalle ja mohta valoista oikealle, eiku.. Kiiteltiin ja poistuttiin. Parkkipaikalla singahteli myyjätär, etsi kait heiluriovia. Toni oli painellut korjaamon nimen muistiin ja se selitteli että mennään sinne, soitin yksykskasiin ja sain numeron. Juostiin perävikaiseen vankkuriin sateensuojaan ja lähdettiin pörisemään ajo-ohjeiden mukaan, johonkin suuntaan. Annoin luurini Tonille ja ehdoitin että käyttää siihen saatua numeroa, se vaan muisteli ajoreittiä eikä saanut soitettua, oltiin meinaan \\\\\\\"ihan kohta siellä\\\\\\\" Muilla meni nenään pieniä vihreitä herneitä ja Toni soitti. Ne sano että niillä on niin saatanallinen kiire että ei ne ehdi alkaa miettimään mitään ristiniveliä, kiitettiin ja lähdettiin vittuun siitä kaupungista. Minulla oli hieman kiirus, Jyväskylässä odotti Anna, Kuopion juhannuksen kiistaton pelastaja. Toni oli kadonnut etupenkiltä, pelkäsin sen imeytyneen ikkunasta, mutta Jani selitti sen siirtyneen takapäksiin lepäämään. Vaasasta oli helppo poistua, iso moottoritie antoi ymmärtää että matkassa ei kauvaa menisi. Kartta kertoi kuitenkin sen loppuvan heti Helsingbyn kohdilla. Järkeiltiin että kannattaa ajaa Seinäjoelle, josta Alavuksen kautta Ähtäriin, Multialle ja Jyväskylään. Tiemestari oli kuitenkin katsellut karttaa jotenkin häiriintyneenä ja johti meitä \\\\\\\"Jyväskylä 320>\\\\\\\" -kylteillä kohti Lapuaa. Ihmeteltiin sitä kovaan ääneen kovassa sateessa ja tehtiin yksi pikainen jarrutus bussipysäkillekkin raapimaan päitä, omiamme, ei toistemme. Pohdittiin karttaa ja otettiin varmanpäälle, seurattiin kylttiä. Lapua, Alajärvi, Karstula, Saarijärvi täriskää, here we come! Kyyjärvelle oli viritetty risteys, josta meidän piti lähteä oikealle, nelostielle. Risteyksen toisellapuolella vilkkui Shellin kyltti, perseeni halusi sinne välttämättä, silmäluontakin lurppasi. Janilla ei ollut siihen mitään vastaanpanemista. Käänsin riemurassin pihaan ja kampesin sadankuudenkymmenen jäykistämää selkää hiljalleen suoraksi. Takaa alkoi kuulumaan heräämistä, Toni kyseli taas Jyväskylää, todettiin että \\\\\\\"juu täällähän sitä, radalle marsu!\\\\\\\" ei se enään uskonut. Samin pyöritteli hetken persettään, hypähteli nosti päätään ja sanoi ettei siellä pysty nukkumaan kun puuttuu tärinä, sanottiin sille että pieree vaikka sitä tärinää sen hetken että saadaan kahvit. Toni ihmetteli takaa pinnani kireyttäni, sanoin että sen toinen pää jäi kiinni vaasassa tolppaan, ja että 160km kiristää sitä kummasti. Ja kun se katkeaa, niin sitä tolppaa mihin se kiinni jäi ihmetellään vielä Uumajalla, pitkään. Toni siihen \\\\\\\"että jaa\\\\\\\". Lähdettiin Janin kanssa kahville, ja paskalle. Kyyjärven shellin vessa oli siisti, ihmettelin sitä itsekseni ääneen. Paskahuusin seinällä oli vain muutama kirjoitus, joissa pohdittiin mikä on paras traktorimerkki, volvo ja zetor taisi jakaa ykköspaikan, pohdittiin myös sitä miltä akalta Kyyjärvellä saa, vastaus oli tökeröin tikkukirjaimin \\\\\\\"huoralta tiskintakaa\\\\\\\". Näin alas on mennyt suomen paskahuussikirjallisuus. Syy siisteyteen muutamaa keskivertoista kirjallista suoritusta lukuunottamatta selvisi käsiä pestessä. Huoltamo oli hommannut ison tummanvihreän liitutaulun seinälle, johon joku paikallinen kuvataiteilija oli hahmotellut omakuvan. En edes yrittänyt vastustella kiusausta kirjoittaa reissumme kulkua, olihan se nyt vihdoin hyväksyttävää sutata vessaa. Piirsin \\\\\\\"Kyyjärven\\\\\\\" perään ison nuolen, täältä oli lähdettävä. Jani käytti seuraavan arkin WC paperia, ei kertonut mitä kirjoitteli taululle. Tonista tehtiin havainto sipsipussin ja kokakolan kanssa viereisessä pöydässä, mutta kun me ei sille puhuttu, se luuli että me ei huomattu sitä ja se lähti pois. Ostettiin makeita, myyjätäti oli kiva, hymyili pitkään ja katsoi silmiin, oli pakko ostaa vielä Ismo Alangon ceedee, se hymyili uudestaan, mieleeni tuli huussikirjoitus. Toni löyty autosta, sillä oli mennyt puolipussia sipsiä ja se rohisi hytissä. Startattiin kone ja jatkettiin nelosta Alangon tahdittamana. Siellä oli hauska biisi, \\\\\\\"Anna anna Anna anna..\\\\\\\" hauskuutin itseäni laulamalla sitä perässä, Sami nukkui eikä hyttikaverit tajunneet vitsiä, vaikka olikin mauton. Aurinko oli alkanut paistamaan kenenkään huomaamatta, maisemat loistivat välillä pitkiä näkymiä järvien yli siniselle vastarannalle, valillä syviä suppia vettä pohjallaan ja mäntyjen ympäröimiä lampia. Tie alitti sinistä pakettiasuntolaa kuivana ja kuumana. Pilvet järjestivät mielikuvitukselle tekemistä mitä selvempinä hahmoina ja maisemina. Tienvieriä täytti männyt ja välistä tiheät ryteiköt, suomen kesä antoi parastaan, vehreänä ja tuoreena, keskikesä suoraan lapsuudesta! Alettiin lähestymään Jyväskylää, kylteissä luki enään 32, maisemat olivat kumpuilevia välillä näki kilometrejä tietä eteenpäin, valillä vain muutama auto tien ja metsäisen horisontin välissä. komensadan kilometrin ajomatka alkoi tuntumaan päässä, innostuin lauleskelemaan milloin minkäkin paikallisradion soittman viisun tahdissa, Jani viritti pesään Kingston Wall kakkos levyn ja valitsi sieltä instrumentaalia, lauloin omia sanoja mukaan ja rummuttelin rattia korjaillen ajosuuntaa kun ylitin kellertävän tai valkoisen viivan tiessä, höpöttelin ihmeitä ja imitoin romaaneja. Jännitin Annan näkemistä, ihme sinäsä, en ole jännittänyt naista pitkään aikaan. Jani otti luurinsa ja käytti siihen Katin puhelin numeroa, Kati kyselikin heti missäkohtaan nyt ollaan tulossa, ja halusi arviota milloin olemme perillä, Jani naarasi vastauksia, Janimaiseen tapaan. Epäiltiin että neideillä on jo jano, kun niin huolestuneita meistä. Nähtiin edessäpäin pilviä ja sateen viistämiä viiruja pistäen metsään parin kilometrin päässä. On varmasti sama pilvi joka vaasassa vittuili heti aamusta, oli kuullut joltain käärmeeltä meidän olevan matkalla Jyväskylään tullut tänne odottelemaan valmiiksi, ei ole ollut oikein onnea säiden kanssa tälläkertaa. Tultiin liittymään josta pääsi keskustaan, ainakin kyltti näin antoi ymmärtää, pohdittiin että jos kyltti olisi nainen, niin ei ymmärtäisi kuitenkaan antaa oikeaa reittiä, seurattiin kuitenkin. Oltiin tultu jo pilven alle, ja se pesi automamme mielellään. Manasin sitä mielessäni syvemmälle savoon, mutta ei tästä kyllä enään taida syvemmälle päästä. Haistoin lahnan, sen tekivät myös muut, se oli voittanut katossa roikkuvan wunderbaumin ja juhli voittoaan käsinkosketeltavasti. Päätimme etsiä paikan, jossa kastella itsensä vedellä saippualla, kuopio luikki mieleen ja päätimme että järvi ei ole oikea paikka. Pyörittiin ympyrää keskustassa ja kysyä paikka neidoilta pornokaupan edestä.. Ei jatku.
Julkaistu: Tammikuu 31, 2007
Muokattu: Heinäkuu 22, 2008
