Kirjaudu sisälle

Navigointi:  Etusivu » Artikkelit » Runous » Muutamia sanoja..sieltä ja täältä..

Muutamia sanoja..sieltä ja täältä.. [linkki artikkeliin]

VERENIMIJÄT

Harmaista taloista purkautuu harmaiden kasvojen massa
Massa ilman tarttumapintaa
Vanhat verenimijät heräävät jo varhain aamulla vaatimuksineen:
Missä täällä oli tarjolla sitä halpaa lihaa?

SÄÄSTÖ

Kulutusjuhlaa kuoleman keitailla
Sielulle arvoa muovilusikalla
On ilmeisesti kelpo aika alkaa säästämään ruumisarkkuaan varten

VALINTA

Valitsen sen hiljaisen polun
Graniitti rapisee murusina paljaiden jalkojeni alla
Marmorivaltatiet todetaan vielä muoviksi
Onko totta, ettei vaihtoehtojen ulkopuolella olekkaan mitään

YSTÄVÄT

Pöydän ääressä, siellä missä aika loppuu vasta huomenna
Aineet lisänä vain veren vahvikkeena
Rakkaus, joka haki itsenäisesti kaltaisensa
Niin luotettava seura, että uskallan vaikka kuolla

NARKOMANIAA

Seison likaiset kengät jalassa sängyllä, joka on siirretty muuttumisen pakosta
Musiikki, jota rakastan häiritsee keskittymistäni siihen, joka ei ole kuin ilmaa
Kaksijakoisuus päässäni ei ole edes niin hellä, että antaisi vaihtoehdot
Kuoleminen auttaisi vain minua
Tai sitten olen niin itsekäs kuin aina kuulen
Antakaa minulle se maailma mihin kuulua
Viekää vaatteet ja ympäröivä iho
Viekää raikas ilma keuhkoistani
Sillä se aine on minulle vieras
Vuosikymmenet vietän tukehtuen
Musiikki vie huomioni ja lopetan,vaikka mustetta olisi kirjan tarpeiksi

UNENI

Kun nukun olen yksin
Niinkuin te muutkin raukkapolot
Miksi annoitte minun ymmärtää maailman olevan tosi?
Hyvyydestä en edes puhu
Antakaa ja hyljätkää

SANANA ELÄMÄ

Tuntuu, että pitäisi pyytää anteeksi
Sen aika meni jo ennen ihmistä
Melko tylsää mutta totuus
Itke niin tiedät, että se on ainoa olotila
Tarkoitettu kestäväksi

TAVARA

Olen jo kuluttanut enemmän kuin koko maailma ansaitsisi
Olen velkaa enemmän kuin tuhat elämää antaa luottoa
Eräpäivänä virnistän
Jälkipolvi saa maksaa

LAHJA

Annan sen vielä
Eikä kukaan nouse kieltämään
Minun käsissäni
Ainoa tärkeä, mitä meillä on antaa
Kun siitä luopuu on enemmän elossa, kuin veren virtaamisen aikoina
Kiitä nopeasti ja hyvästele hyvin
Näemme lopulta toisemme
Näemme ilman valheita

MUSTA

Tässä aamutupakassa ei ole mitään hyvää
Tässä syksyisessä maisemassa ei ole mitään kaunista
Talvi on jo liikaa myöhässä

LUOPIO

En ole kääntänyt takkiani
Olen riisunut sen pois
Tiputtanut kasaamieni odotusten taakan hartioiltani
Luovuttamalla ostanut ilmaisen vapauden

s.r.
Kirjoittaja: Sampo
Julkaistu: Huhtikuu 03, 2007