Kirjaudu sisälle

Navigointi:  Etusivu » Artikkelit » Blogi » Valheet

Valheet [linkki artikkeliin]

Joulukuu tuli yllättäen kuin puskan takaa. Itse sitä elelee vielä marrraskuussa jostain 
syystä. Hieman töpeksii nämä uuden elämän aloitukset useammallakin saralla kuin yhdellä. 
Se on se laiskuus kun se iskee. Ja sitten ei tee mitään. Ja kun ei tee mitään ei jaksa 
mitään. Ja kun ei jaksa mitään ei jaksaisi aloittaa mitään, joten sitä ei jaksa tehdä 
mitään. Pahempaa kuin se toki on morkkis. Paha, paha morkkis joka ei päästä otteestaan 
varmaan pitkään aikaan. Sitä keskittyy yhteen asiaan ja sitten kuin kulman takaa huomaa 
paljastaneensa jotakin, mitä ei ikinä pitänyt paljastaa kellekkään. Sitten sitä istuu ja 
odottelee milloin pommi räjähtää, milloin toinen huomaa sen pienen asian, joka tuntuu ehkä 
mitättömälle, mutta joka kuitenkin on tuhoisa. Siitä tulee paha olo, suorastaan sairaaksi. 
Istua ja odottaa asian paljastumista. Odottaa sitä nöyryytystä. Jotkut asiat vain ovat 
liian yksityisiä yleiseen keskusteluun. Anteeksi asian salamyhkäisyys, mutta jos sitä ei 
voi sanoa ääneen arkielämässään, en näe mitään syytä sitä internetissäkään kuuluttaa 
vaikkakin anonyymiteetin näennäisessä suojassa. Ehkä sitä on yksinkertaisesti hullu kun 
tuumii moisia. Asia ei varmaan monenkaan mielestä ole niin paha miltä se minun korvissani 
kuulostaa. Ah, elämisen kiemurat. Ei ihme, että unohtaminen on joskus niin paljon 
kiehtovampaa. Uppoutua täysin toiseen maailmaan ja unohtaa stressaaminen. Pelaamisen 
viehätys omalta osaltani. Taikka sitten kirjat. Kirjatkin ovat kivoja. Kai sillä voi 
lohduttautua, ettei tämä ole ensimmäinen eikä viimeinen virhe minkä teen, enkä millään 
muotoa ole ainoa, joka niitä tekee. Valheilla vain sanotaan olevan lyhyet jäljet. Mutta 
miten jos vain jättää kertomatta? Onko se yhtä paha asia kuin suoranainen valehtelu? 
Uskoisin, että ihmiset jotka niin tekevät (kuten minä) haluavat uskoa, ettei se ole yhtä 
paha asia kuin valehtelu, taikka valkoiset valheet. Toisena osapuolena mielipide on 
varmasti toinen. Minkäs teet, joskus ihmiset eivät ole valmiita totuudelle, kertoja mukaan 
lukien. Silloin on vaihtoehdot vähissä (tai näin ainakin itse uskon). Ikävä tilanne 
kuitenkin. Ja sitten se virhe, joka saattaa räjäyttää kaiken silmille. Ihmiset eivät 
yleensä ole otettuja siitä, että heille on valehdeltu tärkeistä asioista. Tästä 
pääsemmekin takaisin alkupisteeseen ja siihen kuinka sitä joutuu nyt odottamaan ja 
jännittämään, että milloin... milloin. Äh. Piinaavaa.
Kirjoittaja: anonyymi
Julkaistu: Joulukuu 02, 2008